Prosessi Hallituspartnerien kanssa oli meille helppo ja positiivinen kokemus. Saimme tukea ja positiivista haastoa omille ajatuksillemme hallituksen roolituksesta ja jäsenmäärästä sekä tukea päätöksiin koko valintaprosessin ajan.
Pk-yrityksen kehittäminen hallitustyön kautta erikokoisissa yrityksissä on tärkeää.
Hallituspartnereissa on eri puolella Suomea menossa Hallitukset töihin! -hankkeita ja näissä hankkeissa edistetään ja aktivoidaan pk-yrityksiä huomaamaan hallitustyön lisäarvo. Hankkeessa tarjotaan myös työkaluja yrityksen hallitustyön kehittämiseen.
Kansainvälisiä hallitusjäseniä on eniten informaatio- ja viestintä -toimialalla, muilla aloilla se on vielä harvinaista. Kansainvälisten hallitusjäsenten osuus on kasvanut suhteellisesti koko 2000-luvun erityisesti 2015 lähtien isoissa yrityksissä, mutta se on edelleen pieni. Vain 5 % suomalaisomisteisten yritysten hallitusjäsenistä ja hallitusten puheenjohtajista on ulkomaan kansalaisia.
Halusin innolla tarttua uuteen toimeen ja tehdä joustavasti hallitustyöstä juuri sellaisen, minkä koin oman yrittäjyyteni ansiosta hyväksi pitkällä tähtäimellä. Nähdä pitkälle, mutta elää hetkessä ja operatiivisestikin yrityksen tarpeiden mukaan. Rakentaa pala palalta strategisesti kaikki palikat kohdilleen.
Voiko keskeisistä arvoistamme yksi: ”Tavoittelemme aina asiakkaillemme parhaita ratkaisuja” johtaa myös tilanteeseen, jolloin hallituksen vahvistaminen ja uudistuminen ei olekaan se paras ratkaisu asiakkaallemme? Joskus asia on näin. Hallituspartnerit Turku ry:ssä olemme tunnistaneet tilanteita, joissa alkuperäinen keskustelun avaus hallitusjäsenen hausta onkin päätynyt muunlaisiin ratkaisuihin.
Luettujen artikkeleiden perusteella on todettava, että suomalainen hallitustyötutkimus on harmittavan vähäistä. Oman erikoisuutensa hallitustutkimukseen Suomessa tuo lainsäädäntö, jossa hallituksen tulee tehdä päätöksiä ”Yhtiön etu ensin”. Tämä on kansainvälisessä hallitustyössä vieras ajatus. Meillä kun ei voi hallituksessa edustaa vain yhtä omistajaa tai sidosryhmää, vaan tulee ajaa yhtiön etua. Jo tämä erittäin oleellinen ero luo tarvetta tehdä Suomessa hallitustyön tutkimusta.
Hallituksen keskeisimpiä tehtäviä on operatiivisen johdon tukeminen liiketoiminnan riskien tunnistamisessa, vaikuttavuuden arvioimisessa sekä niiden hallitsemisessa. Huolellinen hallitus kantaa vastuun, että yhtiön riskienhallinta on riittävän kattavaa ja ajantasaista. Kyse on kuitenkin riskien hallinnasta, ei riskien poistamisesta. Toisinaan riskin eliminoimisen kustannus suhteessa sen vaikuttavuuteen saattaa olla kohtuuton. Tällaisten vähäisten riskien toteutuminen ja niihin sopeutuminen onkin yrityksissä arkipäivää.
Valitettavasti varsin monen suomalaisen yrityksen ulko-ovet ovat näyttävässä kunnossa, mutta henkilöstön vireyden sekä jaksamisen kanssa olisi parannettavaa. Myös hallitus voi kantaa oman kortensa kekoon ja kannustaa operatiivista johtoa panostamaan asiaan. Ulvilalaisen Plusprintin hallitus ja johto valitsivat yhdessä tämän vuoden alussa lisäpanostamisen henkilöstönsä työkykyyn ja -hyvinvointiin.
Perinteisesti nähdään, että strategiset teknologiatrendit aiheuttavat merkittäviä häiriöitä markkinoilla, mutta tärkeätä on suhtautua avarasti tulevaisuuteen, joka saattaa tarjota räjähdysmäisiä mahdollisuuksia ketterille toimijoille.
”Riippumattomat hallitusjäsenet ovat tuoneet mukanaan myös kaivattua laatikon ulkopuolelta -ajattelua sekä sparrausapua minulle toimitusjohtajana. Toimitusjohtajan työ on lopultakin melko yksinäistä tekemistä, mutta strategian kirkastuessa on päätöksiä ollut helpompi tehdä, kun on selkeä suunta ja tukeva selkänoja.”