Hallituksen merkitys pk-yrityksen toiminnalle liittyy sekä yrityksen että yrittäjän sparraamiseen, Wille Viittanen toteaa. Omistaja-toimitusjohtajana minulla on velvollisuuden lisäksi oikeus avata ja ”vatkata” luottamuksellisesti yrityksen asioita hallituksen kanssa ja olla varma, että saan käyttööni sen osaamisen ja lisäarvon. Se on kova juttu! Ja vapauttaa perhe- ja ystäväpiirin korvat.
Valtaosalle pienistä ja keskisuurista yrityksistä perinteisesti riittää, että tilintarkastaja varmentaa tilinpäätöksen ja lähettää siitä yrittäjälle tilintarkastuskertomuksen muistoksi menneestä tilikaudesta. Tämän pohjalta tilinpäätös on vahvistettavissa yhtiökokouksen päätöksellä. Kokemuksen mukaan tilintarkastajan neuvonantoa ei hyödynnetä liiketoiminnan kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä juurikaan toiminnan ja tilikauden aikana.
Sitran megatrendit 2020 katsauksessa puhutaan, että teknologia sulautuu kaikkeen ja teknologian ymmärrys korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän. Teknologia on osa yhteiskuntaa ja sitä on kaikkialla. Uusi teknologia muuttaa toimintatapoja ja vaatimukset ymmärtää ja soveltaa teknologiaa korostuvat entisestään.
Kasvuyritys on monin tavoin jatkuvassa murroksessa oleva kokonaisuus, joka pyrkii löytämään keinoja toiminnan jatkuvaan laajentumiseen ja samanaikaisesti muodostamaan kestävää pohjaa olemassa olevassa toiminnassa. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että yrityksen ydin on jatkuvasti kunnossa ja yrityksellä on selkeä suunta.
Miltei poikkeuksetta, kun hallitukseen etsitään jäseniä, yhtenä valintakriteerinä pidetään toimialaosaamista. Sellaista osaamista tietysti tarvitaan hallituksessa. Toisaalta hallitus saisi olla heterogeeninen ryhmä, jossa on osaamista sekä yrityksen nykyhetkeen että sen tulevaisuuden rakentamisen tarpeisiin.
Kasvuyhtiöiden eli start-up:ien hallitustyöskentely on luonnollisesti hyvin mielenkiintoista. Hallituksen näkökulmasta vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää (!). Suomen kannalta näissä kasvuyhtiössä työskentely on kuitenkin äärimmäisen tärkeätä. Itse koen, että nykypäivän kasvuyhtiöt tulevat ratkaisemaan Suomen elinkeinoelämän tulevaisuuden. Työskentelemme tässä siis tulevan menestyksen ytimessä!
Tänä keväänä Turun hallituspartnerien vuotuisen kevätseminaarin teemana oli vastuullisuus. Tapahtuman osallistujamäärä löi laudalta kaikki aikaisemmat seminaarimme. Yhä useamman hallituksen kokouksen agendalla on kohta, jossa sivutaan toiminnan ympäristövaikutuksia, henkilöstön hyvinvointia tai alihankintaketjun eettisyyttä – ellei muuten, niin ainakin maineenhallinnan näkökulmasta. Vaikka keskustelu yritysvastuusta ei uutta olekaan, selvästi teema on noussut tietoisuuden rajamailta yrityksen strategisen ajattelun ytimeen.
Yrittäjä on usein yksin suurten ratkaisujen kanssa ja häneltä puuttuu keskustelukumppani liiketoiminnan kehittämisessä. Harva on lisäksi niin monitaitoinen, ettei tarvitse tähän ulkopuolista apua. Miksi ei mietitä ulkopuolista hallituksen jäsentä/ jäseniä?
Kun väitän, että asiakaslähtöisyyden toteutuminen yrityksen eri tasoilla on keskeisimpiä yrityksen menestykseen ja kasvunäkymiin vaikuttavia tekijöitä, olen tuskin väärässä. Kysymykseni kuuluukin, näkyykö tämä yrityksen hallitustyöskentelyssä riittävästi? Mitä jos seuraava hallituksen kokous alkaisikin kysymyksellä: ”Miten olemme ottaneet asiakkaan huomioon viime aikoina?”
Mitä tapahtuu, jos strategia solahtaa yrityskulttuurin vatsaan? Imeytyykö strategian ajatukset verisuoniston kautta ajatuksiimme vai poistuvatko ne saman tien muita reittejä pitkin elimistöstämme?