Miltei poikkeuksetta, kun hallitukseen etsitään jäseniä, yhtenä valintakriteerinä pidetään toimialaosaamista. Sellaista osaamista tietysti tarvitaan hallituksessa. Toisaalta hallitus saisi olla heterogeeninen ryhmä, jossa on osaamista sekä yrityksen nykyhetkeen että sen tulevaisuuden rakentamisen tarpeisiin.
Kasvuyhtiöiden eli start-up:ien hallitustyöskentely on luonnollisesti hyvin mielenkiintoista. Hallituksen näkökulmasta vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää (!). Suomen kannalta näissä kasvuyhtiössä työskentely on kuitenkin äärimmäisen tärkeätä. Itse koen, että nykypäivän kasvuyhtiöt tulevat ratkaisemaan Suomen elinkeinoelämän tulevaisuuden. Työskentelemme tässä siis tulevan menestyksen ytimessä!
Tänä keväänä Turun hallituspartnerien vuotuisen kevätseminaarin teemana oli vastuullisuus. Tapahtuman osallistujamäärä löi laudalta kaikki aikaisemmat seminaarimme. Yhä useamman hallituksen kokouksen agendalla on kohta, jossa sivutaan toiminnan ympäristövaikutuksia, henkilöstön hyvinvointia tai alihankintaketjun eettisyyttä – ellei muuten, niin ainakin maineenhallinnan näkökulmasta. Vaikka keskustelu yritysvastuusta ei uutta olekaan, selvästi teema on noussut tietoisuuden rajamailta yrityksen strategisen ajattelun ytimeen.
”Eero onnistui kuitenkin ylipuhumaan minut osallistumaan HHJ-kurssille ja tuon kurssin aikana minullekin valkeni, että kyllä me muuten itse asiassa tarvitsemmekin hallituksen. Oli jopa vähän sellainen olo kurssin päätteeksi, että miksi edes olemme jääneet miettimään tätä asiaa ja miksemme ole käyttäneet hallitusammattilaisten apua jo aiemmin.”
Suomalaisista yrityksistä n. 98 % on pk-yrityksiä ja näistä suurin osa on pieniä. Merkittävä osa pienistä yrityksistä ei halua tai kykene kasvattamaan liikevaihtoaan. Omistajat voivat olla tyytyväisiä tilanteeseen tai yritykseltä puuttuvat henkilö- tai taloudelliset resurssit liikevaihdon ja kannattavuuden kasvattamiseen. Kun tyydytään nykytilanteeseen tai keskitytään vain nykyisen toiminnan tehostamiseen ja kannattavuuden kasvattamiseen, on riskinä, että yritys päätyy kutistuvan liiketoiminnan ja laskevien tulosten kierteeseen ja kilpailijat kasvattavat markkinaosuuttaan. Pitkällä aikavälillä käyttökate- ja liikevoittoprosenttia tärkeämpää on niiden määrä euroissa.
Yrittäjä on usein yksin suurten ratkaisujen kanssa ja häneltä puuttuu keskustelukumppani liiketoiminnan kehittämisessä. Harva on lisäksi niin monitaitoinen, ettei tarvitse tähän ulkopuolista apua. Miksi ei mietitä ulkopuolista hallituksen jäsentä/ jäseniä?
Oli kevät 2017 ja käynnissä Itä-Suomen Hallituspartnereiden vuosikokous, kun kollektiivinen oivallus kulki lentoon lehähtävän kalakukon lailla kokousväen kohoavan hiusrajan yli: meillä on aika miesvaltainen porukka läsnä kokouksessa. Ja kun samaan aikaan käytössämme oli jäsenkuntaamme läpivalaiseva jäsenkysely, joka todisti havainnon kuvaavan jäsenistöämme laajemminkin, meillä välähti lamppu. ”Asialle on tehtävä jotain.”
Kun väitän, että asiakaslähtöisyyden toteutuminen yrityksen eri tasoilla on keskeisimpiä yrityksen menestykseen ja kasvunäkymiin vaikuttavia tekijöitä, olen tuskin väärässä. Kysymykseni kuuluukin, näkyykö tämä yrityksen hallitustyöskentelyssä riittävästi? Mitä jos seuraava hallituksen kokous alkaisikin kysymyksellä: ”Miten olemme ottaneet asiakkaan huomioon viime aikoina?”
Julkiset hankinnat ja hankintalaki – yrittäjän uhka vai mahdollisuus? Hankintalaki tuli alun perin voimaan v. 1992. Tuolloin laissa oli 18 pykälää, parin kokonaisuudistuksen jälkeen tätä nykyä 174. Niin hankintayksiköt kuin yrittäjätkin ovat matkan varrella ehtineet kokea ahdistusta kasvavan pykälämäärän viidakossa. Lain antamat mahdollisuudet ovat voineet ajatuksissa ja toimissa kääntyä pikemminkin uhan puolelle. Lain alkuperäiset tavoitteet […]
Miksi pk-yrityksien hallituksissa ei laajemmin ole ulkopuolisia jäseniä, onko kyseessä mahdollisesti kohtaanto-ongelma? Vai ottavatko ulkopuoliset ihmiset kenties vallan? Hallitushaku auki? Innostunut, oivaltava ja yrittäjyyttä ymmärtävä hallitusosaaja – etsimään kanssamme uusia mahdollisuuksia, kyseenalaistamaan ja sparraamaan tulevaisuuden suunnitelmiamme sekä auttamaan meitä pitämään kurssi. Miltä kuulostaa? Herääkö kiinnostus rekrytointiin, jonka tavoitteena on yrityksen kilpailukyvyn parantaminen ja menestyksen varmistaminen?