Menin tekemään sukupolvenvaihdosta. Päädyin selvittämään tuhannen euron riitaa.

Toni Santalahti, hallituksen jäsen
Kaakkois-Suomen Hallitusparnerit ry

Hallitusammattilaisen työssä kiinnostavimmat caset eivät aina ole yrityscaseja. Joskus ne kertovat enemmän ihmisistä, tunteista ja luottamuksesta kuin strategiasta tai taloudellisista tunnusluvuista.

 Tällä kertaa halusin lähestyä casea hieman eri näkökulmasta. Perinteisen yrityscasen sijaan kirjoitan siitä, mitä hallitusammattilainen voi käytännön työssään kohdata. Kuinka nopeasti alkuperäinen tehtävänanto voi muuttua ja kuinka erityisesti pk-yrityksissä rahallisesti pieniltä näyttävät asiat voivat olla yrittäjälle tunnetasolla valtavan suuria.

Tämä on case hallitustyön arjesta – siitä, mitä tapahtuu, kun strategioiden ja numeroiden rinnalle tulevat vuosikymmenten historia, perhesuhteet, ylpeys ja joskus myös vanhat pettymykset.

Sukupolvenvaihdos oli tarkoitus hoitaa. Mutta vastaan tulikin jotain aivan muuta.

Tilanteessa sinut kutsutaan mukaan pk-yrityksen hallitustyöhön valmistelemaan sukupolvenvaihdosta. Yritys on kannattava, seuraava sukupolvi on jo mukana toiminnassa ja tulevaisuus näyttää lupaavalta.

Tehtävänanto on selkeä: omistusjärjestelyt, johtamisvastuut, hallintomalli ja tulevaisuuden strategia.

Mutta jo ensimmäisissä tapaamisissa huomaat, ettei suurin kysymys olekaan omistuksen siirtyminen.

Yrittäjä nostaa esiin vuosia vanhan tapahtuman. Ehkä kyse on tuhannen euron hankinnasta, jonka seuraava sukupolvi teki kysymättä hänen mielipidettään. Taloudellisesti asialla ei ole juuri mitään merkitystä. Mutta yrittäjälle sillä on.

Kyse ei olekaan rahasta. Kyse on siitä, kuka yrityksessä päättää, arvostetaanko perustajan mielipidettä ja onko hänen elämäntyönsä edelleen tärkeä.

Yht´äkkiä sukupolvenvaihdoksen suurin este ei löydykään verotuksesta, rahoituksesta tai yhtiöjärjestyksestä. Se löytyy luottamuksesta.

Aihe on ajankohtainen myös laajemmin. Kevään 2026 Pk-yritysbarometrin mukaan 47 prosenttia pk-yrityksistä suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa hallitusammattilaisille lukuisia tilanteita, joissa talouden, juridiikan ja strategian hallinnan rinnalla tarvitaan ymmärrystä myös omistajuuden ja päätösvallan siirtymiseen liittyvästä inhimillisestä muutoksesta.

Tuhannen euron asia voi olla miljoonan euron kysymys

Hallitusammattilaiset ja muutkin ovat voineet tottua arvioimaan asioiden olennaisuutta taloudellisten vaikutusten kautta.

Mutta pk-yrityksessä olennaisuutta ei aina voi mitata euroissa.

Yrittäjälle pieni yksityiskohta voi symboloida paljon suurempaa asiaa: päätösvallan menettämistä, arvostuksen puutetta tai tunnetta siitä, ettei vuosikymmenten työtä enää kunnioiteta.

Ulkopuolisen on helppo todeta, ettei asialla ole taloudellista merkitystä. Mutta juuri siinä voi tehdä virheen.

Jos ohittaa yrittäjälle tärkeän asian vähäpätöisenä, siinä saattaa samalla menettää mahdollisuuden ratkaista koko muutoksen todellisen esteen.

Joskus tärkeintä ei olekaan löytää nopeasti oikeaa ratkaisua, vaan ymmärtää, miksi jokin asia on toiselle niin merkityksellinen.

Hallitustyön tehtävänanto voi muuttua yhdessä kokouksessa

Moni hallitusammattilainen tunnistaa tilanteen. Menet rakentamaan kasvustrategiaa, mutta päädyt selvittämään omistajien välistä luottamuspulaa.

Menet kehittämään hallintomallia, mutta huomaat, ettei todellista päätösvaltaa halutakaan jakaa.

Menet valmistelemaan omistuksenvaihdosta, mutta huomaat olevasi keskellä vuosien aikana syntyneitä pettymyksiä ja ääneen lausumattomia odotuksia.

Joskus hallituksen kokouksessa keskustellaan investoinnista, vaikka todellisuudessa kiistellään siitä, kenen mielipidettä yrityksessä arvostetaan.

Monesti pitäisi osata tunnistaa, milloin pöydällä oleva asia on todellinen ongelma ja milloin se on vain oire jostakin syvemmästä.

Hallituksen näkökulmasta olennaista on tunnistaa, milloin yksittäinen ristiriita alkaa vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon tai kehitykseen. Silloin kyse ei ole enää pelkästään henkilökemioista, vaan myös hallinnon toimivuudesta. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että päätösvalta, vastuut ja pelisäännöt ovat selkeitä ja että yhtiön etu säilyy päätöksenteon lähtökohtana. Joskus tämä edellyttää vaikeidenkin keskustelujen käymistä ennen kuin päästään etenemään varsinaisiin strategisiin kysymyksiin.

Hallitusammattilaisen todellinen osaaminen näkyy yllättävissä tilanteissa

Hallitustyössä tarvitaan mm. strategista ajattelua, talousosaamista ja riskienhallintaa. Mutta erityisesti pk-yrityksissä tarvitaan myös ihmistuntemusta, tilannetajua ja kykyä kuunnella.

On osattava haastaa yrittäjää menettämättä hänen luottamustaan.

On pystyttävä erottamaan yrityksen etu omistajan henkilökohtaisista tunteista vähättelemättä kumpaakaan.

Ja ennen kaikkea on uskallettava nostaa esiin myös ne asiat, joista kaikki tietävät, mutta joista kukaan ei halua puhua.

Joskus hallitusammattilaisen suurin lisäarvo ei synny uudesta strategiasta tai hienosta esityksestä, vaan siitä, että hän tunnistaa todellisen ongelman ja auttaa ratkaisemaan sen.

Juuri tällaiset tilanteet tekevät pk-yhtiöiden hallitustyöstä omasta mielestäni erityisen mielenkiintoista ja motivoivaa. Jokainen yritys, yrittäjä ja tilanne on erilainen, eikä valmiita vastauksia aina löydy.

Tosin täytyy myöntää, että joskus kesken tällaisen selvittelyn käy mielessä, kuinka mukavaa olisikaan istua hallituksessa, jossa kaikki etenisi siististi vuosikellon mukaan: esim. tammikuussa strategia, maaliskuussa riskit, kesäkuussa investoinnit ja syksyllä budjetti. Ja kaikki vielä esityslistan mukaisessa järjestyksessä.

Mutta ehkä juuri se ennakoimattomuus onkin pk-yhtiöiden hallitustyön suola. Harvoin on tylsää, ja lähes jokaisesta tilanteesta oppii jotain uutta.

—

Kirjoittaja
Toni Santalahti, Kaakkois-Suomen Hallitusparnerit ry, hallituksen jäsen
Hallitustyön tekijä ja lakiasiainjohtaja First North- yhtiössä.