Omistajastrategia asettaa suuntaviivat perheen tai omistajien tavoitteille, arvoille ja visiolle yrityksen tulevaisuudesta. Hallituksen riippumattoman jäsenen tuki voi olla arvokasta hänen tuodessaan prosessiin ulkopuolista objektiivista näkökulmaa, mikä auttaa tekemään perusteltuja ja harkittuja päätöksiä yrityksen tulevaisuudesta.
Meidän on hallituksessa myös huomioitava, että väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen – oli se sitten tahallista tai tahatonta – voi vahingoittaa koko toimialan mainetta ja johtaa viherpesuun liitettävään epäluottamukseen.
Heltti Oy:n kolme perustajaa halusi luoda jotakin itseään suurempaa, jotain mikä olisi avoinna myös muille kuin osakkeenomistajille. Yrityksen perustaminen ja johtaminen on innoittanut alusta asti miettimään mitä on ammattimainen, vastuullinen hyvä hallinto.
Kultainen Nuija 2024 -kilpailun finaaliin valittu Finnprofiles on siirtynyt perinteisestä perheyrityksen hallitustyöskentelystä lisäarvoa tuottavaan toimintamalliin, jonka tavoitteena on, että hallitus ei ainoastaan täytä lakisääteisiä velvoitteita, vaan tukee yrityksen kasvua ja strategisia päämääriä.
Kultainen Nuija -kilpailun kärkikolmikkoon valitun Antellin hallituksessa on tehty suuria muutoksia, jotka ovat vahvistaneet sen kykyä navigoida haastavissa tilanteissa ja suunnata kohti kasvua.
On olennaista ymmärtää, mitä monimuotoisuudella tarkoitetaan kulloisessakin kontekstissa hallitustyöhön liittyen ja miten se voi parhaiten palvella yhtiön tavoitteita.
Viestintä ei ole enää pelkkää tiedottamista; se on yrityksen sisään- ja uloshengitystä. Kaikissa yrityksissä ei kuitenkaan ymmärretä, kuinka ratkaisevaa viestintä on sidosryhmäsuhteiden ja maineen kannalta – paitsi ehkä silloin kun on jo liian myöhäistä.
”Sustainability is now a major disruption. Business as usual is no longer an option”. Nämä lauseet innoittivat tutkailemaan vastuullisuutta yritysten liiketoiminnan driverina.
Nykyisessä kilpailuympäristössä yritysten menestys edellyttää asiakaskeskeistä uudistumista ja tulevaisuuteen suuntautumista. Hallitusten kannattaa panostaa asiakaskokemusosaajiin ja digiajan strategeihin, jotta uudistukset voidaan viedä käytäntöön ja taata liiketoiminnan kasvu.
Omistajastrategia tarjoaa omistajille yhteisen äänen, joka raamittaa yrityksen tulevaisuutta ja selkeyttää hallituksen roolia ja vastuuta. Hallitus ja operatiivinen johto tarvitsevat selkeän ymmärryksen siitä, mitä omistajat haluavat saavuttaa, jotta he voivat tehdä strategisesti fiksuja päätöksiä.
Energia-alan murroksen ja geopoliittisten kriisien energiayhtiöille aiheuttamat haastavat taloudelliset olosuhteet ja Lempäälän kunnan päätös kahden yhtiön sulautumisesta johtivat tarpeeseen vahvistaa uuden yhtiön hallitusta riippumattomalla hallituksen puheenjohtajalla.
Hallituksella on vastuu yrityksen kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Riittävä ja luotettava raportointi luo pohjan yrityksen talouden valvontaan sekä päätöksenteolle. Hallituksen jäseneltä on vastuullinen teko vaatia hyvää raportointia.
”Jos toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja herätetään keskellä yötä, niin osaavatko he kertoa mikä on meidän asiakaslupauksemme?”
Yhtiöiden vastuullisuudesta on puhuttu viime aikoina runsaasti, erityisesti raportoinnin ja velvollisuuksien näkökulmasta. Mutta mitä vastuullisuus hallituksen työpöydällä oikein tarkoittaa ja miten se auttaa yhtiötä luomaan lisäarvoa sekä menestymään myös tulevaisuudessa?
Jos tavoitteenasi on kasvaa, niin hanki hyvä hallitus. Täytä hallitus henkilöillä, joita kunnioitat ja jotka voivat haastaa sinua.
”Vahva perusta, iso kuva, paljon tietämystä, uusia näkökulmia ja verkostoja”, Suju Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja Hanna Untala kuvaa hallituksen yritykselle tuomaa lisäarvoa.
Johtamiseen kohdistuvat odotukset heijastavat muutoksia yhteiskunnassa. Samaan aikaan on tärkeää ymmärtää, mikä on arvokasta ja mille asioille toivotaan jatkuvuutta. Millaista johtamista haluaisimme nähdä tulevaisuudessa? Miten päästää irti toimimattomiksi tunnistetuista rakenteista?
”Suosittelen toimivaa hallitusta jokaiselle yritykselle. Jos riippumattomaan hallitukseen siirtyminen epäilyttää, kannattaa aloittaa advisory boardilla. Jos perheyrityksen hallitus koostuu vain samaa sukunimeä edustavista henkilöistä, on syytä pohtia, kyetäänkö tekemään riittävän rohkeita päätöksiä yrityksen tulevaisuuden eteen,” Marko Jyllillä toteaa.
LähiTapiola Loimi-Hämeen hallituksen jäsenen rekrytointiprosessi Turun Hallituspartnerien avustuksella osoittautui menestyksekkääksi. Ulkopuolinen rekrytointiapu auttoi yhtiötä löytämään sopivan hallitusammattilaisen. Ulkopuolisen, riippumattoman hallituksen jäsenen myötä Loimi-Häme on saanut hallituksen työskentelyyn parannuksia ja tehokkuutta.
Mielestäni omistajuudesta keskusteleminen ja omistajapolitiikan määrittely ovat kunta-yhtiössä vähintään yhtä tärkeitä kuin muissakin yhtiöissä. Kunnan keskeiset toimielimet ja tytäryhteisöt muodostavat kuntakonsernin. Kuntalaki korostaa omistajaohjauksen roolia. Konserniyhtiöiden kannalta on erityisen tärkeää määritellä selkeästi omistajaohjauksen periaatteet sekä niiden tulkinta käytännössä – esimerkiksi ne asiat, joissa tarvitaan omistajan näkemys ennen kuin yhtiön hallitus voi tehdä päätöksen.
Keskustelimme tamperelaisen Geneset Powerplants Oy:n omistajan Harri Uusi-Rajasalon kanssa riippumattomien hallitusjäsenten tuomasta lisäarvosta.
Eettiset käytännöt, ympäristö- ja yhteiskuntavastuu sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä tekijöitä yrityksen arvonluonnissa ja menestyksessä.
Hallituksen rooli kasvustrategian luomisessa voi vaihdella merkittävästi erilaisissa kasvuyhtiössä. Käytännölliseen rooliin vaikuttavat erityisesti toimitusjohtajan strategisen ajattelun kyvykkyys ja aikaisempi strateginen kokemus – ylipäätään koko kasvuyrityksen strateginen kypsyys.
Hallituksen esityslista ja kokousmateriaali jaettuna sähköisesti pilvessä.
Ajankohtaiskatsaus videolla.
Sähköinen pöytäkirjan allekirjoitus.
Ovatko nämä edistyksellisiä työtapoja hallitustyössä? Jep – ei välttämättä kuulosta siltä. Esimerkiksi viimeksi mainittu – sähköinen allekirjoitus – on monen mielestä sellainen asia, joka on niin normaali toiminto, että hävettäisi kutsua tätä edistykselliseksi työtavaksi.
Luodakseen ja ohjatakseen muutosta omalla toiminnallaan kohti vuotta 2030 yrityksiltä edellytetään kokonaisvaltaista vahvaan näkemykselliseen strategiaan perustuvaa lähestymistapaa.
Starttasimme alkuvuodesta kotihoitoalan yritykseni strategiapäivitystä. Kokoonnuimme ensimmäiseksi hallituksen kanssa visioimaan ja unelmoimaan missä ja millainen haluaisimme yrityksen olevan vuonna 2030. Kaikille oli selvää, että kasvua haetaan. Siinä missä osa visioi tasaista ja maltillista kasvua aiempien vuosien kasvun pohjalta ja nykyisiä palveluja kehittämällä, osa maalasi isolla unelmapensselillä uusia palveluja ja merkittävää kasvuloikkaa. Mikä mahtava pohja strategiakeskustelulle!
Hallituksen järjestäytymisen yhteydessä määrittelimme käytännöt, vuosikellon, vakioesityslistan sekä jokaiseen kokoukseen oman pääteemansa, johon keskittyä. Käytäntö lähti lennokkaasti konkretiaksi. Tähtäämme siihen, mihin voimme vaikuttaa eli tulevaisuuteen. Hallitustyö käynnistyi siten, että edellytimme hallituksena omistajalta omistajastrategian esittelyn. Saimme hyvin selkeästi esitetyn ja yhdelle näkymälle visualisoidun tahtotilan. Hallituksen oli helppo sisäistää ja ymmärtää, mitkä tavoitteet hallitustyöllä tulee aidosti ottaa huomioon.
Asia, josta usein käydään keskustelua, varsinkin uusien hallituspaikkaa hakevien henkilöiden tai ensimmäisiä ulkopuolisia, riippumattomia hallituksen jäseniä hakevien pk-yritysten keskuudessa, on hallitustyöstä maksettava korvaus. Millaista korvausta hallituspaikasta on mahdollista pyytää tai mitä riippumattoman hallituksen jäsenen käyttö maksaa?
Tai ehkä oikeampi kysymys olisi: Miksi hallituksessa tarvitaan teknologiaosaamista? Pohditaanpa hieman lisää.
Yritysten kestävyysraportointi tuli vuodenvaihteessa osaksi suomalaista lainsäädäntöä ja saimme kirjanpitolakiin kokonaisen uuden luvun; 7. luku Kestävyysraportointi. Tämä uusi kirjanpitolain luku selventää säännösten velvoittavuutta ja vaikutuksia. Mutta koskeeko se jo pk-yrityksiä?
– Yrittäjän arki on välillä yksinäistä puurtamista, yrittäjä kulkee omaa harmaata polkuaan ja siihen halusin muutoksen, Karhinen muistelee. – Oli voimakas inhimillinen tarve saada ympärille ulkopuolisia keskustelukumppaneja, toisenlaista näkemystä ja myös persoonia, jotka osaavat laittaa yrittäjän ns. ruotuun – suuntamaan energia ja aika oikeisiin asioihin.
On hyvin erilaista rakentaa tehokas hallitustyöskentely start-upiin kuin suureen vakiintuneeseen toimijaan, perheomisteiseen pienyritykseen kuin listayhtiöön tai kotimarkkinoilla toimivaan kuin kansainväliseen yhtiöön. Onko tällaisia eroja yksityisen sektorin ja kuntasektorin yhtiöiden hallitustyöskentelyssä, ja jos on, onko niille eroille hyviä perusteita?
Pk-yritysten hallitusten on viimeistään nyt aika kohdata tekoälyn tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Tekoäly mullistaa liiketoimintaympäristöjä ennennäkemättömällä tavalla, tuoden mukanaan sekä uusia riskejä että mahdollisuuksia.
Jos on kasvun nälkä, huomaat kyllä mahdollisuudet. Kasvamisen tahto heijastelee myös ympäristöömme.
Kuten monessa pienessä yrityksessä, yrittäjien aika kuluu yrityksen rutiinien pyörittämiseen ja asiat kuten strategiatyöskentely ja yrityksen kehittäminen jäävät helposti taka-alalle.
Hallituspartnerit ovat viime vuosina hakeneet uusia tapoja kehittää yritysten hallitustyötä. Keski-Suomessa tällainen on ollut kaksivuotinen Hallitukset Töihin! -hanke, joka päättyy 31.12.2023. Alun perin Etelä-Pohjanmaalla kehitetty hanke on hyvä esimerkki eri alueiden välisestä yhteistyöstä.
Riippumattomat hallitusjäsenet ovat Tampereen Tiivisteteollisuuden omistajien mielestä välttämättömiä. Kultainen Nuija 2023 -kampanjaan osallistumisen myötä on käytetty aikaa hallituksen roolia koskeviin keskusteluihin samalla tutustuen yhtiön historiaan ja oppien kaikesta siitä mitä yhtiö on matkallaan kokenut.
Kultainen Nuija 2023 kampanjan TOP3-finalisteihin sijoittuneen Pohjaset Oy:n hallituksen kaikki jäsenet ovat omistajasta riippumattomia. Hallitustyön onnistumisten taustalla on avoin vuorovaikutus, toimiva yhteistyö, selkeät roolit sekä yhteiset arvot ja periaatteet.
Keskustelu diversiteetistä eli monimuotoisuudesta käy nykyisin hyvin aktiivisena. Diversiteetti soveltuu myös hyvin strategiseksi työkaluksi ongelmanratkaisuun yrityksissä. Pitkällä tähtäimellä saavutetut edut voivat olla arvokkaita liiketoiminnan rakentamisessa kestäväksi.
Porilaisen Brand ID:n hallituksen keskustelun ytimessä on tavoitteellinen tekeminen, josta hyvänä esimerkkinä on konkretian tasolle viety strategia. Hallitusjäsenet sparraavat ja haastavat toisiaan, kyseenalaistavat rakentavasti ja kannustavat nostamaan lentokorkeutta.
Kuntaomisteisten osakeyhtiöiden hallitustyöskentelystä puhutaan nykyään paljon, ja hyvä niin – monet yhtiöistä ovat merkittäviä kooltaan ja vaikutuksiltaan sekä omistajilleen että ympäröivälle yhteiskunnalle. Siksi on tarkoituksenmukaista, että yhtiöiden hallitustyöskentely on ajan tasalla varmistaen yhtiön menestyksen ja tulevaisuuden.
Toimitusjohtajan asema on ainutlaatuinen, koska toimitusjohtajan rooli on yksi ja ainoa kussakin yhtiössä. Toimitusjohtaja on ainutlaatuisessa solmukohdassa, vastuussa kaikesta ja samalla ainakin periaatteessa parhaimman tiedon haltija.
Hyvinvointialueiden luomisen aiheuttaman muutoksen myötä kuntaomisteisten yhtiöiden ja kuntayhtymien osuus kuntien toiminnassa ja taloudessa on kasvanut merkittävästi. Muuttuneessa tilanteessa kunnissa myös konserniohjauksen ja yhtiöiden hallitustyöskentelyn merkitys kasvaa. Myös tämänhetkinen taloudellinen toimintaympäristö korostaa yhtiöiden kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin.
Brand ID:n myynti on kolminkertaistunut neljän viime vuoden aikana. Nyt toiminta käynnistyy Yhdysvaltojen Pohjois-Carolinassa. Rapakon taakse rakennettiin uusi tehdas kivijalasta lähtien. Kasvussa tärkeintä on selkeys, jotta kaikki ymmärtävät tavoitteet ja mitä heiltä odotetaan. Toimitusjohtaja Juha Heljakan mukaan pitää yksinkertaistaa asioita ja huolehtia, ettei samaan aikaan ole liikaa kehitettäviä asioita.
Vastuullisuus liiketoiminnassa ei ole enää sanahelinää, vaan tärkeä teema kaikessa yrityksen toiminnassa yrityksen koosta riippumatta. Jokaisen pk-yrityksen olisi hyvä huomioida vastuullisuus strategiassaan ja pitää sitä liiketoiminnan keskeisenä tavoitteena.
Jokainen Hallituspartnerien kautta valituksi tullut henkilö nimitettiin hallituksen puheenjohtajaksi, koska heillä on HHJ- ja HHJ PJ -tutkintojen lisäksi vahva ja monipuolinen kokemus hallitustyöstä. Tässä roolissa heillä on avainasema hallitustyöskentelyn kehittämisessä.
Hallitukset Töihin! -hankkeen myötä v.2019 Jii & Jii Oy:n omistajayrittäjät päättivät lopulta hakea ulkopuolisesta, riippumattomasta hallituksen jäsenestä selkänojaa hallitustyöhön, mikä on osoittautunut todella hyväksi päätökseksi.
DIFin Q3-teema on kasvu. Kasvu on myös minun sydäntäni lähellä. Useiden pk-yritysten hallituksissa ja muutenkin niiden toimintaa seuratessani olen huomannut, että kasvu todella on välttämätön, vaikkakaan ei riittävä edellytys yrityksen kehittymiselle. Kuluneen kesän aikana pohdin paljon, mitä hallituksen ja erityisesti hallituksen jäsenten tulee tehdä edesauttaakseen yhtiön kasvua. On ilmeistä, ettei hallitus tee kasvua, mutta yhtä lailla on selvää, että hallitus voi edesauttaa sitä – tai pilata kasvumahdollisuudet kasvun kannalta huonolla toiminnalla.
Meitä hallitusammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessakin tukemaan yrityksiä ja yrittäjiä heidän toimintansa kehittämisessä, kasvussa sekä kannattavuudessa. Tarjoamme asiantuntijatukea erilaisin vahvuusaluein, jotta yritykset pysyvät toiminta- ja kilpailukykyisinä.
”Uskallan väittää, että hallitusanalyysin suurin lisäarvo on analyysikeskustelussa, ajatusten vaihdossa, positiivisessa haastamisessa – vähän kuin ulkopuolisen, riippumattoman hallituksen jäsenen roolissa.”
Ovatko tiimikoulutukset outoa yläpilvihekumaa, jota tekevät vain hassut tyypit?
Pienet ja keskisuuret yritykset voivat hyödyntää tekoälyä monilla eri tavoilla parantaakseen tehokkuuttaan, laadukkuuttaan ja kilpailukykyään. Tekoälyyn perustuvien sovellusten avulla jokainen toimiala voi haastaa vakiintuneita toiminta- ja ajatusmalleja.
Yrityksessä on aina haluttu tehdä asiat järjestelmällisesti. Yrityksen kova kasvuvauhti ja ehkä toiminnan liiallinen, pääosin yrityskauppojen aiheuttama rönsyilykin herätti tarpeen hallinnollisen osaamisen kehittämiseen, yrittäjien sanoin ”ryhtiliikkeeseen”.
Tampereen Hallituspartnerit toteuttivat syksyllä 2022 ennakointihankkeen, jossa arvioitiin erilaisten megatrendien ja ilmiöiden vaikutuksia pk-yritysten hallitustyöhön ja tunnistettiin tämänhetkisiä voimakkaimpia strategisia kysymyksiä ja teemoja.
Oletko koskaan miettinyt, miltä hallitustyö näyttää vuonna 2030? Kuvittele tulevaisuuden hallitus, joka koostuu virtuaaliassistentista, tekoälyohjelmasta ja älykkäästä robottitukihenkilöstä. Tämä kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, mutta se voi olla todellisuutta jo muutaman vuoden kuluttua – tai ehkä se on jo nyt todellisuutta jossakin yksittäisessä hallituksessa.
Onko toimitusjohtajan tukena riittävän strateginen, riittävän osaava ja tuloksia aikaansaava johtoryhmä?
Ympäröivää yhteiskuntaa horjuttavien shokkien yllättäessä yritysten hallituksilla voi olla käytettävissä tavallista vähemmän luotettavaa tietoa päätösten tueksi. 2020-luvulla hallitushuoneissa on vallinnut epävarmuus poikkeustilanteiden seuratessa toisiaan: pandemia, Venäjän kaupan romahdus ja energian saatavuusongelmat. Lisäksi energiahintojen nousu ja tulevat kestävyysvaatimukset aiheuttavat omat haasteensa, joihin pitää vastata hallitusten asiantuntemusta vahvistamalla. Tampereen yliopistossa hallitustyöskentelyä tarkastellaan monelta eri kantilta.
Kokemusten mukaan Hallituspartnerien jäsenten mukana olo kuntien konserniyhtiöiden hallitustyössä on monipuolistanut hallitustyötä ja vahvistanut osaamista. Viime aikoina kiinnostus Hallituspartnerien palveluita kohtaan on kasvanut kuntasektorilla.
Hyvässä, terveessä yrityksessä pitää olla avoin ilmapiiri eikä siellä saa olla mitään salattavaa. Tämän kun oivaltaa on jo pitkällä myös
hallitustyössä. Toimitusjohtajan, hallituksen ja koko henkilöstön toisiaan kunnioittava ilmapiiri takaa yritykselle turvallisen tulevaisuuden. Hallituksessa on tärkeää sallia ja kannustaa ääneen ajatteluun, varsinkin strategiatyössä, pienistä palasista syntyy usein iso oivallus. Toki listalla pitää aina olla myös toistuvia perusasioita, kuten talousseuranta, riskit ja
vastuullisuus.
Riippumattomilla hallituksen jäsenillä on yrityksen myynnin valmistelussa merkittävä rooli. He tuovat toimintaan suunnitelmallisuutta kiinnittämällä tarvittaessa huomiota myös hallinnon, sen rakenteiden ja ohjaus- ja seurantajärjestelmien kehittämiseen. Tämä pienentää ostajan riskiä, helpottaa kaupan sulattamista ja lisää yhtiön arvoa myyntitilanteessa.
Kun nyt hamuamme kohti merkittävää kasvua ja kansainvälistä kauppaa, hallitustyön merkitys korostuu. Niinpä päätimme ottaa siihen ryhtiliikkeen. Kaikki alkaa laatimastamme omistajastrategiasta, jonka valvominen on hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Omistajastrategia antaa suuntaviivat visiolle, missiolle ja strategialle, joita toimitusjohtaja johtoryhmineen toteuttaa. Jos omistajastrategiassa esimerkiksi linjataan, että valmistus halutaan nyt ja jatkossa pitää omissa näpeissä, se ohjaa kehittämään valmistusmenetelmiä tehokkaammiksi ja etsimään uusia paikkoja omille tehtaille.
Hallituspartnerit ovat eri puolilla Suomea ahkerasti toteuttaneet ja toteuttamassa HallituksetTöihin! -tyyppisiä aktivointihankkeita, joiden keskeisenä kohderyhmänä ovat eri alojen pk-yritykset. Hankkeiden tavoitteena on lisätä yritysten tietoisuutta aidon, aktiivisen hallitustyön merkityksestä yrityksen menestykselle, kasvulle ja kehitykselle sekä kannustaa yrityksiä käynnistämään oman hallituksensa aktiivinen kehittäminen.
Olen pohdiskellut loppusyksyn ja alkaneen talven aikana jäsenyyden merkitystä ja sisältöä yhdistyksessämme.
Perinteinen kaavamme on etsiä ja löytää kokeneita yrityselämän tai julkisen elämän ammattilaisia jäseniksemme, haastatella heidät ja valita jäseneksi yhdistykseen.
Jäsenyyden alkamisen jälkeen uuden jäsenen tie käy yhdistyksen hallitukseen ja jos sopivia yrityksiä löytyy, mahdollisesti myös hallitusjäsenyyksiin niissä yrityksissä, joissa kemiat ja osaaminen kohtaavat.
Prosessi Hallituspartnerien kanssa oli meille helppo ja positiivinen kokemus. Saimme tukea ja positiivista haastoa omille ajatuksillemme hallituksen roolituksesta ja jäsenmäärästä sekä tukea päätöksiin koko valintaprosessin ajan.
Pk-yrityksen kehittäminen hallitustyön kautta erikokoisissa yrityksissä on tärkeää.
Hallituspartnereissa on eri puolella Suomea menossa Hallitukset töihin! -hankkeita ja näissä hankkeissa edistetään ja aktivoidaan pk-yrityksiä huomaamaan hallitustyön lisäarvo. Hankkeessa tarjotaan myös työkaluja yrityksen hallitustyön kehittämiseen.
Kansainvälisiä hallitusjäseniä on eniten informaatio- ja viestintä -toimialalla, muilla aloilla se on vielä harvinaista. Kansainvälisten hallitusjäsenten osuus on kasvanut suhteellisesti koko 2000-luvun erityisesti 2015 lähtien isoissa yrityksissä, mutta se on edelleen pieni. Vain 5 % suomalaisomisteisten yritysten hallitusjäsenistä ja hallitusten puheenjohtajista on ulkomaan kansalaisia.
Halusin innolla tarttua uuteen toimeen ja tehdä joustavasti hallitustyöstä juuri sellaisen, minkä koin oman yrittäjyyteni ansiosta hyväksi pitkällä tähtäimellä. Nähdä pitkälle, mutta elää hetkessä ja operatiivisestikin yrityksen tarpeiden mukaan. Rakentaa pala palalta strategisesti kaikki palikat kohdilleen.
Voiko keskeisistä arvoistamme yksi: ”Tavoittelemme aina asiakkaillemme parhaita ratkaisuja” johtaa myös tilanteeseen, jolloin hallituksen vahvistaminen ja uudistuminen ei olekaan se paras ratkaisu asiakkaallemme? Joskus asia on näin. Hallituspartnerit Turku ry:ssä olemme tunnistaneet tilanteita, joissa alkuperäinen keskustelun avaus hallitusjäsenen hausta onkin päätynyt muunlaisiin ratkaisuihin.
Sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien toimintaan ja talouteen. Hallituspartnerit kysyi miten uudistus näkyy Tampereen kuntayhtiöiden hallitustyössä.
Strategiakeskustelu on vahvasti läsnä Treili Oy:n hallitustyöskentelyssä. Hallituksen rooli korostuu pohdittaessa sitä minkälaisen strategisen haasteen osaajapula asettaa sosiaalialan toimijoille. Tarvitaan rohkeutta miettiä alalla ennen näkemättömiä ratkaisuja.
Luettujen artikkeleiden perusteella on todettava, että suomalainen hallitustyötutkimus on harmittavan vähäistä. Oman erikoisuutensa hallitustutkimukseen Suomessa tuo lainsäädäntö, jossa hallituksen tulee tehdä päätöksiä ”Yhtiön etu ensin”. Tämä on kansainvälisessä hallitustyössä vieras ajatus. Meillä kun ei voi hallituksessa edustaa vain yhtä omistajaa tai sidosryhmää, vaan tulee ajaa yhtiön etua. Jo tämä erittäin oleellinen ero luo tarvetta tehdä Suomessa hallitustyön tutkimusta.
Hallituksen keskeisimpiä tehtäviä on operatiivisen johdon tukeminen liiketoiminnan riskien tunnistamisessa, vaikuttavuuden arvioimisessa sekä niiden hallitsemisessa. Huolellinen hallitus kantaa vastuun, että yhtiön riskienhallinta on riittävän kattavaa ja ajantasaista. Kyse on kuitenkin riskien hallinnasta, ei riskien poistamisesta. Toisinaan riskin eliminoimisen kustannus suhteessa sen vaikuttavuuteen saattaa olla kohtuuton. Tällaisten vähäisten riskien toteutuminen ja niihin sopeutuminen onkin yrityksissä arkipäivää.
Valitettavasti varsin monen suomalaisen yrityksen ulko-ovet ovat näyttävässä kunnossa, mutta henkilöstön vireyden sekä jaksamisen kanssa olisi parannettavaa. Myös hallitus voi kantaa oman kortensa kekoon ja kannustaa operatiivista johtoa panostamaan asiaan. Ulvilalaisen Plusprintin hallitus ja johto valitsivat yhdessä tämän vuoden alussa lisäpanostamisen henkilöstönsä työkykyyn ja -hyvinvointiin.
Perinteisesti nähdään, että strategiset teknologiatrendit aiheuttavat merkittäviä häiriöitä markkinoilla, mutta tärkeätä on suhtautua avarasti tulevaisuuteen, joka saattaa tarjota räjähdysmäisiä mahdollisuuksia ketterille toimijoille.
”Riippumattomat hallitusjäsenet ovat tuoneet mukanaan myös kaivattua laatikon ulkopuolelta -ajattelua sekä sparrausapua minulle toimitusjohtajana. Toimitusjohtajan työ on lopultakin melko yksinäistä tekemistä, mutta strategian kirkastuessa on päätöksiä ollut helpompi tehdä, kun on selkeä suunta ja tukeva selkänoja.”
Perheyhtiö Tasowheelissa hallituksella on merkittävä rooli pohdittaessa tulevaisuuden skenaarioita. Hallitus on myös muutoksen käynnistäjä.
Yrityksen lähivuosien tavoitteena on vahvistaa hallitustyöskentelyä ja kasvattaa yrityksen liiketoimintaa sekä Suomessa että ulkomailla. Sopivan hallitusammattilaisen löytämiseksi tehtiin toukokuussa 2021 sopimus Hämeen Hallituspartnereiden kanssa. Sopivin ammattilainen hallitustyöhön löytyikin Hallituspartnereiden valtakunnallisen Linkedin -verkoston kautta.
Tampereen kaupungin ja Hallituspartnerit ry:n yhteistyö on jatkunut ja syventynyt 2000-luvulla. Koulutusyhteistyö alkoi jo 2000 -luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Systemaattisemmin yhteistyötä hallitusjäsenten välityksessä viriteltiin 2010-luvun puolivälissä.
Hallituspartnerit Itä-Suomi ry viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhliaan. Tampereen esimerkin innoittamana hallituspartneritoiminta käynnistyi Itä-Suomessa vuonna 2012 kattaen Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueet. Nyt juhlavuonna partnereiden määrä on ylittänyt 110 jäsenen rajan ja toimeksiantojen määrässä olemme juhlan kunniaksi tekemässä kaikkien aikojen ennätystä – kiitos tästä kuuluu kaikille aktiivisille jäsenille koko kymmenvuotisen matkan ajalta.
Hallitustyön dynamo – Rakentamassa menestyvien ja kasvavien pk-yritysten Suomea
On mielenkiintoista havaita, että vain yksi ”digi-jäsen” tiimissä ei tuo riittävästi muutosta. Peter Weill’n mukaan kolme jäsentä/johtajaa on kriittistä, koska tällöin asialle tulee riittävästi painoarvoa liiketoimintamallien kehittämisen näkökulmasta.
Hallituspartnereiden alueellinen yhteistyö kannattaa hallitustyön kehittämisessä. Hallituspartnerit ovat viime vuosina hakeneet uusia tapoja kehittää hallitustyötä. Keski-Suomessa tuorein tällainen on kuluvan vuoden alussa käynnistynyt Hallitukset Töihin! -hanke. Alun perin Etelä-Pohjanmaalla kehitetty hanke on hyvä esimerkki eri alueiden välisestä yhteistyöstä.
Juristina väitän, että yritysten kilpailuetu ja menestys luodaan toisenlaisella ajattelulla: riskienhallinnan sijaan siirtäisin fokusta enemmän rohkeampaan mahdollisuuksien näkemiseen ja niihin tarttumiseen.
Hallituspartnerit Kultainen Nuija Top3-finalistien joukkoon sijoittuneen Secto Designin hallitustyön fokuksessa on kasvu, vahva markkina-asema ja brändin arvo.
Kultainen Nuija 2022 Top 3 -finalistien joukkoon sijoittunut Tana Oy hyödyntää taitavasti aitoa hallitustyöskentelyä. Hallitusjäsenten rekrytoinneissa haetaan ennen muuta osaamista ja sitoutumista, eikä silloin arastella pyytää mukaan nimekkäitäkin henkilöitä.
Kerran vuodessa tehtävä hallituksen toiminnan arviointi ei riitä hallitustyön kehittämiseen. Ei hyvää laatuakaan synny kerran vuodessa tehtävällä laatuarvioinnilla. Laadun kehittämisessä onkin oivallettu jo kauan sitten, että hyvä laatu syntyy joka hetki, tässä ja nyt. Puhutaankin jatkuvasta parantamisesta. Samoin myös hallitustyön kehittämistä on tehtävä jatkuvan parantamisen ajatuksella.
Tänä vuonna Hallituspartnerien Kultainen Nuija 2022 palkinnon voitti Modulight Oyj. Palkintolautakunta nosti esiin erityisesti Modulightin hallituksen työskentelyn tiiminä. Myös hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan hyvä yhteistyö kiinnitti huomiota: roolit ovat selkeät, ja asioita hoidetaan ammattimaisella otteella.
Kun perheyritys joko omasta halustaan tai ulkopuolelta tulevien syiden takia haluaa merkittävää muutosta, voi yrityksen hallituksella ja sen kokoonpanolla olla ratkaiseva rooli muutoksen läpiviemisessä ja yrityksen myöhemmässä kehityksessä.
Riippumaton hallituksen jäsen kannustaa ja rohkaisee juoksemaan extramailin, kun hän näkee, että kunnianhimoa on vähemmän kuin kyvykkyyttä. Hallitus näyttää kohdevalolla mittaria, johon kulloinkin on syytä keskittyä. Ja se avaa ovet ja lukot uusiin kirkkaisiin saleihin.
Hallituspartnerit Pohjanmaan toiminta-alueella juuri tehty selvitys hallitustyön kehityksen kiinnostuksesta osoittaa, että ulkopuoliselle osaamiselle olisi kysyntää, mutta päätöksentekovaltaa ei välttämättä olla valmiita luovuttamaan ulkopuoliselle henkilölle, jota ei vielä tunneta. Erityisesti pienissä perheyrityksissä ulkopuolisen jäsenen ottaminen mukaan hallitukseen nähdään usein isona kynnyksenä. Löytyisikö tämän kynnyksen madaltamiseksi ratkaisu advisor-mallista?
Perinteinen Kuopiossa jo vuodesta 1972 toiminut taksi- ja Kela-kuljetuksia välittävä ja näiden maksuliikennepalveluja tarjoava Savon Taksidata päätti määritellä itsensä uudestaan. Missio vaihtui alustapalveluyhtiöksi, johon lähdettiin laatimaan uutta strategiaa ja sitä tukemaan haettiin ulkopuolista hallitusosaamista.
Granite Devices Oy perustettiin vuonna 2015, minkä jälkeen yritys on kasvanut kovaa vauhtia.Vuoden 2021 alussa rekrytoitiin ensimmäiset riippumattomat hallitusjäsenet vahvistamaan yrityksen liiketoimintaosaamista.
Vastuullisesti toimiva hallitus varmistaa, että organisaatio on varautunut kriiseihin ja että riskien toteutuessa johdolla on tarvittavat resurssit, osaaminen ja kyky toimia.
Vaikuttavuus on enemmän kuin hyvä tulos. Vaikuttava hallitustyö on ottanut huomioon riskit ja kuvannut polun haluttuun tavoitteeseen. Se on saanut aikaan organisaatiolle ja ehkä jopa ympäröivälle yhteiskunnalle merkittävän muutoksen, jonka tuloksena syntyy jotakin nykyistäkin parempaa.
Paljon puhutaan uudesta normaalista työarjessa. Uusi normaali tuntuu muotoutuvan johonkin läsnätyön ja etätyön väliseen maastoon, niin sanottuun hybridimalliin. Esimiestyöskentely ja johtaminen ovat olleet uuden edessä, miten johtaa ja tukea, kun ihmiset eivät ole enää fyysisesti läsnä?
Hallituspartnereiden kautta löytynyt hallituksen jäsen on tuonut meille mukanaan valtavasti uutta osaamista ja sparrausta. Olen todella tyytyväinen ja innoissaan mitä tuleva tuo, kertoo Iris Mäkinen.
Uuden normaalin voittajat ja häviäjät ratkaistaan kyvyssä reagoida nopeasti ja mukauttaa toimintaa uuden toimintaympäristön ehtoihin. Murros tuo epävarmuuksia, mutta myös mahdollisuuksia viedä yritystä uudelle tasolle.
Hallituksen työ on muutenkin vaikeaa – jotta pystymme hallituksessa rakentamaan voittavan strategian, meidän tulee ymmärtää yrityksen liiketoimintaa, sen asiakkaita, kilpailijoita, kilpailuetuja, myyntiä, tuotekehitystä, henkilöstöhallintoa ja alan megatrendejä.
Vaikka toimitusjohtajan valinta nähdäänkin ydintehtäväksi, monesti hallitukset eivät toimi kovin proaktiivisesti toimitusjohtajan seuraajavalinnassa eivätkä ole tuntosarvet ojossa organisaation omien kyvykkyyksien suhteen.
Hyvän hallituksen jäsenen tunnistaa siitä, että hänellä on kyky auttaa eikä yhteistyö jää pelkästään ongelmien tunnistamiseen.